buy sildenafil professional online, Purchase generic prednisone Online, buy #kuyHsdy 150 mg

Suomalainen joulu

Suomalaisen joulun ja joulun tunteen voi kokea niin pohjoisessa kuin etelässä, idässä ja lännessä 1160 kilometriä pitkää ja 540 kilometriä leveää Suomen maata. Suomalainen joulu muodostuu joulusta, joulun odotuksesta, lumesta, elävän tulen tuomasta lämmöstä ja valosta, joulukuusen hausta ja koristelusta, vanhanaikaisista rekiajeluista, poro- tai koiravaljakkoajeluista tai uuden ajan moottorikelkoista, hiihdosta, luistelusta, laskettelusta, kelkka- ja pulkkamäistä, joulun perinneruuista, saaristolaisperinteestä, Lucia-neidosta, tiernapoikaperinteestä, joulumarkkinoista ja -toreista, joulurauhan julistuksesta, joulukirkosta, joululauluista ja tietysti Joulupukin vierailusta sekä kouluissa leikittävistä tonttuleikeistä.

Hyväntekeväisyys

Joulun alla suomalaiset herkistyvät muistamaan eri tavoin vähäosaisia. Pelastusarmeijan joulupadat ovat ilmestyneet kaupunkien vilkkaimmille kaduille eri puolille Suomea jo vuodesta 1906. Joulupukki säätiö lahjoittaa joka vuosi lahjan lapsille.

Onko täällä kilttejä lapsia?

Suomen Joulupukki ei sano sisään tullessaan Ho!Ho!Ho! vaan kysyy ”Onko täällä kilttejä lapsia?”. Ho-huudahdukset kuuluvat Amerikalle. Suomalainen Joulupukki kunnioittaa suomalaista perinnettä ja joulunajan arvomaailmaa. Joulunaikaan tontut liikkuvat kaikkialla ja seurailevat, ovatko lapset kilttejä. Joulupukin ensisijainen tehtävähän on levittää hyvää mieltä ympäri maailmaa.

Jouluaatto

Suomalaisten kotien joulukuusi pystytetään ja koristellaan viimeistään jouluaaton aamuna. Naapureille tai tuttaville voidaan vielä viedä viime hetken joulukukkia tai muita tervehdyksiä. Linnuille laitetaan iso kauralyhde pihalle ja lintulaudalle jyviä.

Kello kaksitoista alkaa monien suomalaiskotien jouluaaton vietto. Tällöin välitetään television ja radion kautta, vuodesta 1935 lähtien Suomen Turusta julistettu, joulurauha. Tuomiokirkon kellon lyötyä kaksitoista luetaan raatihuoneen parvekkeelta julistus, joka on peräisin keskiaikaisesta pohjoismaisesta lainsäädännöstä. Vanhanaikaisesta pergamenttikääreestä luetussa tekstissä kehotetaan kansalaisia viettämään juhlaa hartaasti ja rauhallisesti ja toivotetaan kaikille hyvää joulua. Julistusta seuraa Maamme -laulu ja Jumala ompi linnamme -virsi. Viimeistään tässä vaiheessa virittäytyy nykysuomalainenkin joulutunnelmaan.

Joulurauhan julistuksen jälkeen kokoonnutaan joulupuurolle. Suomalainen joulupuuro on riisistä valmistettua puuroa, johon on kätketty manteli. Sille, jonka lautaselle manteli osuu, uskotaan tulevan erityisen onnellinen uusi vuosi.

Aattoiltapäivän hämärtyessä on suomalaisilla tapana käydä hautausmaalla sytyttämässä kynttilä omaistensa haudoille. Näin pimeä hautausmaa muuttuu kauniiden muistojen kynttilämereksi. Tapa yleistyi viimeisten sotavuosiemme jälkeen ja aluksi kynttilöitä sytytettiin sankarihaudoille. Nyt lähes joka toinen suomalainen käy omaistensa haudoilla hiljentymässä jouluaattona. Haudalla hiljentymisen jälkeen mennään aattohartauteen kirkkoon.

Suomalainen joulu ilman saunaa ei ole täydellinen. Seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista käy aattona joulusaunassa. Joulusaunasta käydään vilvoittelemassa raikkaassa talvisäässä ja rohkeimmat pyörähtelevät välillä lumihangessa. Katso joulusauna

Alkuillasta on lopulta jouluaterian aika. Perinteiseen jouluateriaan liittyy yleensä jouluevankeliumin lukeminen ja jouluvirsi. Pöytään katetaan paras pöytäliina, parhaat astiat ja lautasliinat. Joulupöydän ympärille kokoontuu koko juhlaväki ja siinä viivytään pitkään. Joulupöydässä ruokaa on ylenpalttisesti, sillä vanhan sanonnan mukaan jouluna saa syödä yölläkin. Katso jouluruoka

Jos aattoateria on aikuisille joulun kohokohta, niin lapsille tärkein hetki seuraa yleensä aterian jälkeen. Kihelmöivä odotus ja jännitys tarttuu lapsista aikuisiin ja jokainen huomaa odottavansa kopinaa ja ääniä, jotka tarkoittavat, että Joulupukki astuu sisään. Monessa perheessä tässä vaiheessa on syytä aloittaa laulu: ”Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki. Eikö taakka paina selkää, käypä tänne emme pelkää…”

Pukki saapuu taloon ja kysyy: ”Onko täällä kilttejä lapsia ?” Vastausten jälkeen Joulupukin kanssa vaihdetaan kuulumisia ja lauletaan joululauluja. Rohkeimmat pääsevät istumaan pukin syliin. Lopulta Joulupukki avaa ison lahjasäkkinsä. Lahjojen jaon jälkeen Joulupukin onkin aika siirtyä seuraavaan ja yhä seuraavaan taloon, kunnes lopulta hän pääsee palaamaan takaisin kotiinsa Suomen Lappiin, Korvatunturille.

Aattoilta kuluu rattoisasti lahjojen parissakin, mutta monissa kodeissa ohjelmaan kuuluu vielä tunnelmallisten joululaulujen laulamista, television tai radion jouluohjelmien katselua tai jouluyön messussa käynti.

Joulupäivä

Suomessa joulupäivä vietetään useimmiten perinteisesti rauhallisesti kotona. Lapset leikkivät uusilla leluillaan tai pelaavat lautapelejä, aikuiset kuuntelevat joulumusiikkia, lukevat tai vain lepäilevät ja nauttivat joulurauhasta. Kotoa poistutaan yleensä vain joulukirkkoon.

Joulupäivän jumalanpalvelus on aamuvarhaisella ja silloin kynttilöiden valaisema kirkko on kauneimmillaan. Ennen joulukirkkoon mentiin hevosen vetämässä reessä ja kirkosta pois tullessa ajettiin kilpaa kotiin. Ensin kotiin päässeellä uskottiin olevan seuraavana vuonna paras sato-onni.

Reki oli yleensä täynnä väkeä ja reen jalaksillakin oli kyytiläisiä. Valjaissa kilisivät kulkuset. Nykyisinkin joulupäivän kirkossa on paljon väkeä, mutta moni on korvannut sen aattoillan hartaudella. Joka tapauksessa joulun aikaan kirkossa käy moni sellainenkin, joka ei muuten juurikaan kirkossa käy.

Loppiainen

Loppiainen, jota vietetään 6. tammikuuta, on pyhäpäivä, johon joulun aika loppuu. Tällöin on aika riisua joulukuusi ja kantaa se ulos, syödä piparkakkutalo sekä nauttia jouluruoan rippeistä ja glögistä viimeisen kerran ennen seuraavaa joulua.

Laulut

Joulupukin ja tonttujen on syytä osata paljon joululauluja sekä moniin hilpeisiin joululauluihin liittyviä laululeikkejä, koska etenkin lapset rakastavat niitä. Joulupukki ei millään ehdi opettelemaan kaikki uusia joululauluja, mutta onneksi musikaaliset laulu- ja orkesteritontut ovat aina ajan hermolla. Joulupukin pajassa kuuluukin joulun alla hyräilyä jokaisen hyllyn ja kaapin takaa.

Kaikkien aikojen rakkaimpia suomalaisia joululauluja on P.J. Hannikaisen säveltämä ja sanoittama ”Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki” yli sata vuotta sitten. Suomessa lauletaan joulun aikaan sekä kirkoissa että muissa yhteyksissä paljon joululauluja. Yksi suosituimmista joululauluista Suomessa on ”Maa on niin kaunis”. Toinen harras ja suomalaisten rakastama joululaulu on Jean Sibeliuksen säveltämä ja Sakari Topeliuksen sanoittama ”En etsi valtaa loistoa”.

Sauna

Sauna on aina ollut suomalaisille pyhä paikka. Ennen vanhaan siellä synnytettiin ja saunassa oli saunatontun vartioima saunarauha. Muinoin joulusaunasta varattiin sauna-aika myös vainajille ja viimeinen saunoja heitti lähtiessään löylyt heille. Joulusaunassa piti käydä varhain, ennen aattoateriaa. Nykyisin seitsemän kymmenestä suomalaisesta käy jouluaattona saunassa.

Joulukalenteri

Lapsille, joiden juhla joulu on aina erityisesti ollut, joulun tuloa on havainnollistettu jo vuosikymmenien ajan joulukalenterin avulla. Joulukalenteri auttaa lapsia laskemaan päiviä joulukuun 1. päivästä aina 24. päivään, jolloin Joulupukki saapuu suomalaisiin koteihin.

Joulukalenteri-perinne tuli Saksasta Suomeen 1910-luvulla. Entisaikaan koko kylä saattoi ihailla saman kalenterin luukkujen alta yleensä Raamatun joulukertomuksiin liittyviä kuvia. Nykyisin lapsella on vähintään yksi oma kalenteri, jonka luukun takana on kuva, makeinen tai jokin pieni esine. Kuva-aiheetkin ovat useimmiten joulupukkeja, tonttuja, eläimiä tai suosittuja elokuvahahmoja.

Kortit

Suomalaiset lähettävät joka vuosi kymmeniä miljoonia joulukortteja. Kortteja postitetaan sukulaisille ja ystäville, liikeyritysten asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille. Joulukortteihin on tapana kiinnittää jouluaiheinen postimerkki. Joulun aikaan on myynnissä myös erityisiä joulumerkkejä, joiden tuotto menee hyväntekeväisyyteen.

Joulukorttien saaminen on aina ollut suomalaisille hyvin mieluisaa. Korttipinoja on säilytetty laatikoissa vuosikymmeniä. Korttien vaihdossa on aina ollut tärkeää vastavuoroisuus. Yksilöllisimmät ja arvokkaimmat joulukortit ovat nykyisinkin omatekoisia.

Kuusi

Joulukuusi on metsäiseen maahamme sopiva joulukoriste. Lähes jokaiseen suomalaiskotiin hankitaan jouluna oikea metsäntuoksuinen joulukuusi.

Kuusta koristavat kynttilät, lippunauhat ja enkelit, nykyään myös modernimmat kiiltävät ja moniväriset joulukoristeet. Joulupukki toimittaa usein etukäteen lahjansa kuusen alle valmiiksi odottamaan lahjojen jakoa.

Kotien joulukuusten lisäksi suomalaiset voivat ihailla isoja yhteisiä joulukuusia kauppojen pihoilla ja toreilla koko joulukuun ajan. Joulukuusitraditiona on, että metsätieteen opiskelijat lahjoittavat joulukuusen Tasavallan Presidentille ja Helsinki on vuodesta 1954 lahjoittanut kuusen ystävyyslahjana Brysselin kaupungille joka toinen vuosi.

Joulukatu

Monilla paikkakunnilla avataan adventtina valaistu joulukatu vakiintunein juhlamenoin soittokuntineen ja juhlapuheineen. Keskeiselle paikalle pystytetty loistelias yhteinen joulukuusi ja joulukadun tunnelmalliset valot ovat monelle perheelle mieluinen vierailukohde.

Vuodesta 1947 koko Suomen virallinen joulukatu on ollut Helsingin Aleksanterinkatu, joka avataan adventin aattona juhlapuheiden ja soittokunnan säestyksellä.

Adventtiaika

Adventtitraditioon kuuluu kynttilän sytyttäminen jokaisena adventtisunnuntaina. Näin joulun valo lisääntyy juhlan lähetessä: Ensimmäisenä syttyy joulun odotuksen, toisena jouluilon, kolmantena joulurauhan ja neljäntenä rakkauden kynttilä.

Koristeet

Koska joulun ajasta halutaan nauttia mahdollisimman pitkään, joulukoristeet otetaan esiin jo adventtina. Ikkunaverhot vaihdetaan jouluverhoihin ja pöytäliinat joululiinoihin. Piha koristellaan jouluvaloin, ulko-oville laitetaan jouluseppeleet ja ikkunoihin adventtitähti ja sähkökynttelikkö.

Tyypillisiä koristeaiheita ovat jouluenkelit, tontut ja linnut. Kynttilä- ja kukka-asetelmat ovat myös olennainen osa joulukoristelua.

Kukat

Suomalaisten suosimia joulukukkia ovat kirkkaanpunainen joulutähti, tuoksuva hyasintti ja punainen tulppaani. Erilaiset asetelmat ja kukkakorit ovat hyviä lahjoja tai tuliaisia joulun aikaan.

  • Tonttuja on monen kokoisia. Jotkut tontut voivat muuttaa kokoaan aina tilanteeseen sopivaksi.
  • Tontut ovat astraaliolentoja aivan kuin keijut ja peikotkin.
  • Tonttujen suosikkilaji on hiirihippa: Tontut ratsastavat hiirillä ja kisailevat paremmuudestaan
  • Tontut kuulevat kaiken – ihan kaiken!
  • Joulupukki, Joulumuori ja tontut ovat lähtöisin Suomen Lapista, Korvatunturilta
  • Tontut levittävät ympärilleen hyvänolon tunnetta ja kodikkuutta.
  • Tontut näkevät kaiken: niillä on röntgennäkö!
  • Tontuilla on taskussa jäniksenkäpälä hellimistä ja kivunlievitystä varten
  • Tontut ovat syntyneet ruusuntuhkasta, unelmakuteesta, naavajauhosta, kuusenkerppusista, rakkaudesta, ilosta ja riemusta!
  • Tontuilla on taskussa kissan viiksikarvaa kiusantekoa varten – ja pieni pala saippuaa tietenkin!
Facebook
Instagram
Twitter
LinkedIn
YouTube
Pinterest